Konepajan energiatehokkuuden käsikirja: Energiatehokkuus

Mitä tarkoitetaan energiatehokkuudella? Miksi energiaa pitäisi säästää? Millainen rooli digitalisaatiolla voi olla energiatehokkuuden tehostamisessa?

Energiatehokkuus

Energiatehokkuuden kehittämisen yksi olennainen tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti. Energiaa on tärkeää säästää myös siksi, että voidaan turvata sen saatavuus, alentaa energiakustannuksia, vähentää tuontienergiatarvetta, lisätä resurssitehokkuutta, suojella ympäristöä sekä kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. (Työ- ja elinkeinoministeriön www-sivut 2020.) Energiatehokkuuden edistäminen on osa kansallista ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa. Energiatehokkuuden edistämisellä pyritään vähentämään palvelujen, suoritteiden sekä tuotteiden tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan pienentää energiankulutusta, vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä tuottaa kustannussäästöjä. (Energiaviraston www-sivut 2020a.)

Digitalisaatiolla voidaan tehostaa konepajateollisuuden energiatehokkuusratkaisuja. Energiatehokkuus on mahdollista ottaa huomioon koko prosessissa automaation kehittymisen avulla. On hyvä huomioida, että konepajateollisuuden energiatehokkuus ei tarkoita vain laitteiden ja komponenttien tehokkuutta, vaan kaikenlaista muutakin toimintaa, kuten esimerkiksi erilaisten sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä. (Salokoski 2017, 27.)

Miksi energiatehokkuus kannattaa?

Erilaisilla energiatehokkuustoimilla yritykset voivat saavuttaa monia oheishyötyjä. Oheishyödyt voidaan jakaa esimerkiksi taloudellisiin, tuotannollisiin ja toiminnallisiin, ympäristö-, maine- sekä työolojen parantumishyötyihin. Energiatehokkuustoimien toteuttamisen kannalta yleensä suurin motivaattori on taloudellinen hyöty. Tehokas energiankäyttö parantaa lähes aina yrityksen tuotantotehokkuutta sekä vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Yrityksissä, joissa energiaa kuluu paljon, jopa yhden prosentin säästö energiakuluissa voi kasvattaa tulosta sadoilla tuhansilla euroilla. Teollisuudessa tehokkaamman energiankäytön avulla esimerkiksi tuotantokapasiteettia on mahdollista nostaa ilman erillisiä investointeja. Energiatehokkuuden parantamisella myös esimerkiksi laitteiden käyttöikää ja huoltoväliä voidaan pidentää. (Energiatehokkuuden oheishyödyt yrityksissä 2018.)

Energiatehokkuuden parantamisen yksi tärkeä hyöty on myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen, sillä energiantuotannon ja käytön osuus hiilidioksidipäästöjen syntymiseen on huomattava. Tuotannosta saattaa syntyä myös pienhiukkaspäästöjä, joiden on todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia erityisesti paikallisesti. Nykyään monille yrityksille vastuullisuus on merkittävä osa liiketoimintaa. Yrityksillä on mahdollisuus luoda hyvä yrityskuva esimerkiksi vastuullisella energiankäytöllä ja halulla kehittää energiatehokkuutta. Teollisuudessa lämmitysjärjestelmällä, ilmanvaihdolla ja valaistuksella on vaikutuksia työviihtyvyyteen ja tilojen käyttömukavuuteen. Hyvien työolosuhteiden perustana on terveellinen ja puhdas sisäilma, joten näin ollen esimerkiksi konepajoilla ilmanvaihtoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Joissakin konepajoissa voi olla hyvinkin kuumia pintoja, joten niiden kunnollisella eristyksellä voidaan ehkäistä turhia työtapaturmia ja lisätä näin ollen työturvallisuutta. (Energiatehokkuuden oheishyödyt yrityksissä 2018.)

Kuvaan 1 on koottu suomalaisen teollisuus- ja palvelualan yritysten näkemyksiä energiatehokkuustoimien avulla saaduista oheishyödyistä. Esimerkiksi investointipäätöksiä valmisteltaessa sekä tehtäessä kannattaa tarkasteluissa ja laskelmissa ottaa huomioon myös erilaiset oheishyödyt. Energiatehokkuuden parantamisella on oheishyötyjä niin ilmastoon, kansantalouteen, resurssien käyttöön, energiajärjestelmiin sekä hyvinvointiin. Jo yksittäisellä energiatehokkuusinvestoinnilla saavutetaan yleensä useampia oheishyötyjä. On hyvä huomioida myös, että pienentyneet energiakulut parantavat suoraan yrityksen liiketoiminnan tulosta. (Energiatehokkuuden oheishyödyt yrityksissä 2018.)

Kuva 1. Teollisuus- ja palvelualan yritysten nimeämät keskeiset energiatehokkuustoimien oheishyödyt. (Energiatehokkuuden oheishyödyt yrityksissä 2018.)

Energiakatselmukset

Energiatehokkuuslain mukaan yrityksen energiakatselmus on järjestelmällinen menettely, jonka avulla saadaan tarpeeksi tietoa yrityksen energiankulutusprofiilista. Energiakatselmuksen avulla tunnistetaan mahdollisuudet kustannustehokkaaseen energian säästämiseen, määritellään säästön suuruus sekä raportoidaan tuloksista. Katselmuksessa huomioidaan kaikki yrityksen energiankäyttökohteet, joita ovat liikenne, teollinen ja kaupallinen toiminta sekä rakennukset. (Energiatehokkuuslaki 1429/2014, 4 §.)

Monilla pk-yrityksillä ei välttämättä ole aikaa tai riittävästi tietoa perehtyä tarkemmin omaan energiankulutukseensa. Energiatehokkuuslaki ei velvoita pk-yrityksiä tekemään energiakatselmuksia, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi kannattavaa ja hyödyllistä. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksen joka neljäs vuosi. Suureksi yritykseksi määritellään yritys tai konserni, jonka liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa, tase yli 43 miljoonaa euroa tai työntekijämäärä yli 250. Energiakatselmusten tavoitteena on analysoida katselmuskohteen energiankäyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali sekä esittää kustannustehokkaita toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee pk-yritysten vapaaehtoista energiakatselmustoimintaa ja energiatuen myöntämisen edellytyksenä on katselmuksen tekeminen mallien ja toteutusohjeiden mukaisesti. (Energiaviraston www-sivut 2020b.)

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkuussopimukset ovat ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa ja niiden tavoitteena on ohjata eri yrityksiä ja yhteisöjä parempaan energiatehokkuuteen. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman pakkokeinoja tai uutta lainsäädäntöä, ja nämä sopimukset ovatkin tärkeä osa maamme energia- ja ilmastostrategiaa. Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin parantaakseen energiatehokkuutta ja sitä onkin parannettu vapaaehtoisesti eri yrityksissä ja kunnissa jo monien vuosien ajan. Valtiolta voi saada tukea uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon sekä tapauskohtaisesti sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muihin energiatehokkuusinvestointeihin. Valtiolta on mahdollista saada tukea myös muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksiin. (Energiatehokkuussopimukset 2017–2025.)

Energiatehokkuussopimukseen liittyneet tahot asettavat määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen itselleen ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteuttavat erilaisia toimenpiteitä. Sopimuksiin liittyneet tahot raportoivat joka vuosi seurantajärjestelmään tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä sekä muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävistä toiminnoista. Tämän raportoinnin avulla Suomi pystyy puolestaan raportoimaan energiasäästöjen toteutumisesta EU:lle. (Energiatehokkuussopimukset 2017–2025.) Vuonna 2017 käynnistyi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025 ja se on sarjassaan kolmas sopimuskausi. Vuosille 2017–2025 on solmittu neljä energiatehokkuussopimusta ja ne kattavat kiinteistöalan, kunta-alan, lämmityspolttonesteiden jakelun ja elinkeinoelämän, johon puolestaan kuuluvat energia-ala, teollisuus ja yksityinen palveluaja. Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin arvellaan liittyvät useita satoja kuntia ja yrityksiä, jotka asettavat vuodelle 2025 omat energiankäytön tehostamistavoitteet. (Motivan www-sivut 2020a.)

Energiatehokkuussopimuskaudella 2008–2016 sopimukseen liittyneet kunnat ja yritykset toteuttivat yhteensä yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä ja yhteenlasketut energiatehokkuusinvestoinnit olivat yli 1,3 miljardia euroa. Näistä investoinneista 41 % toteutettiin teollisuudessa. Kuntien ja yritysten energiatehokkuustoimilla saavutettiin yli 560 miljoonaan euron kustannussäästöt vuosittain. Saavutetusta energiasäästöstä 68 % toteutui teollisuudessa, joten energiatehokkuuteen panostaminen erityisesti teollisuuden eri aloilla on usein hyödyllistä ja kannattavaa. (Energiatehokkuussopimukset 2008–2016.)

Energiatuki

Energiatukea on mahdollista saada investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä tai tuotantoa, energian tuotannon tai käytön tehostamista tai muulla tavoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatuen päätavoite on edistää uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä energiajärjestelmän muuttamiseksi vähähiiliseksi pitkällä aikavälillä. Energiatuen myöntämisessä etusijalla ovat uuden teknologian hankkeet. Tuen myöntäminen on harkinnanvaraista ja sillä on oltava merkittävä vaikutus hankkeen käynnistämiseen. Energiatukea ei myönnetä ennen tukipäätöstä käynnistetyille hankkeille. Energiatukea voivat saada niin suuret, kuin pienetkin teollisuusalan yritykset. Esimerkiksi aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeisiin on mahdollista saada tukea 20 %. On olemassa erilaisia rajoituksia, milloin tukea ei ole mahdollista myöntää. (Business Finland www-sivut 2020.)

Vieritä ylös