Yritysten digiloikka sumuun

Koronapandemia on tuonut vastoinkäymisiä, mutta ketterimmät yritykset ovat löytäneet tästä jo uusia mahdollisuuksia. Älykkäät yritykset keskittyvätkin nyt uuden kehittämiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Automaatioväylä-lehdessä 6/2020.

Covid-19 on ollut koko ihmiskuntaa kohdannut koettelemus, ja pandemian vaikutukset eivät ole jääneet ainoastaan terveyteen, talouteen tai kansainväliseen yhteistyöhön vaan se on ravistellut hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita sekä tapaamme elääYritysmaailmasta viestit ovat vaihdelleet voimakkaasti ja erityisesti palvelusektori sekä erikoiskauppa ovat kärsineet poikkeuksellisesta tilanteesta, mutta toisaalta joidenkin yritysten tuotanto on pyörinyt maksimikapasiteetilla. Vientiteollisuudesta on kuulunut huolestuttavia tietoja viime viikkoina ja tilauskirjat ovat ohentuneet vauhdilla. Tulevaisuutta on nyt erityisen haastava ennakoida ja tilanteet saattavat muuttua hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Valtiot ovat pyrkineet rauhoittamaan markkinoita massiivisilla elvytyspaketeilla ympäri maailmaa.  

Kehnosta ennustettavuudesta huolimatta on hyvä muistaa, että vastoinkäymisissä voi piillä myös mahdollisuus. Ketterillä, joustavilla ja nopeasti reakoivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on pitkästä aikaa kilpailuetu suuryrityksiin verrattuna. -Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Pienten ja keskisuurten yritysten tärkein työkalu nykyisessä haastavassa tilanteessa on sietokykyPoikkeuksellisessa tilanteessa yrityksen sietokyky muodostuu henkilökunnasta, johtajista ja yrittäjistä, ei niinkään älykkäästä strategiasta tai rahasta. Pk-yritysten luontaista joustavuutta ja sietokykyä tavoittelee myös teknologiajätti Google, joka on muun muassa raportoinut seuraavasti: ” Teemme suunnitelmia yhden viikon ikkunoissa. Tärkeimmät tuoteprioriteettimme ovat muuttumassa salamannopeasti. Ottaen huomioon kuinka nopeasti tilanne kehittyy; kaksi viikkoa sitten tehdyt suunnitelmat eivät todennäköisesti ole enää tarkkoja tai merkityksellisiä”. 

Työnteon ja toimitusten uudet muodot

Koronaepidemian ensimmäisen aallon myötä suomalainen yrityskenttä siirtyi etätyöhön nopeasti ja yllättävän joustavasti hyödyntäen digitaalisia työkaluja. Paljon puhuttu ja pelätty digitalisaatio otti melkoisen kehitysloikan erityisesti toimihenkilötasolla. Useat yritykset ovat kertoneen julkisuudessa digitalisaatiokehityksen parantaneen tuottavuutta ja pienentäneen kustannuksiaOn selvää, että yrityksissä tullaan hyödyntämään pandemia ajalta saatuja kokemuksia etätyöstä sekä digitaalisista työkaluista. Koronan ensimmäinen aalto nosti myös esiin joitakin uusia haasteita ja riskejä yritysten toimitusketjuissa. Erityisesti lineaaristen toimitusketjujen tunnetut riskit realisoituivat, kun tuotantolaitoksia suljettiin ja alueita eristettiinMonissa tuotantoa harjoittavissa yrityksissä tuli kiire siirtyä toimitusketjuissa verkostomalliin, kun korvaavia alihankkijoita etsittiin ympäri maailmaan.  

Korvaavien toimittajien löytyminen on mahdollistanut tuotannon siirtämistä Aasiasta takaisin länsimaihin. Tätä kehitystä ovat tukeneet voimakkaasti myös poliittiset toimijat niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Euroopan Unionissa halutaan laajasti palauttaa tuotantoa sekä kehitystyötä takaisin Eurooppaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta tämä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta kysynnän ennakoiminen on nykyisessä tilanteessa entistä vaikeampaa, mutta yritys voi tästä huolimatta parantaa asemaansa markkinoilla hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Yrityksen tulee muuttaa toimintansa mahdollisimman sietokykyiseksi, mukautuvaksi ja reagoivaksi markkinatilanteen muutoksille.

Nyt on aika kehittää

Pk-yrityksissä positiivista digitalisaatiokehitystä on tapahtunut erityisesti toimihenkilöpuolella, mutta tuotannon tehokkuuden nostaminen on edelleen monien yritysten haasteena. Älykkäät yritykset hyödyntävät koronapandemian tuoman tilaisuuden tutkimalla ja tutustumalla erilaisiin tekniikoihin ja teknologioihin, joita ne eivät vielä hyödynnä. Näitä tulevaisuuden liiketoimintaympäristöjä muuttavia tekniikoita ja teknologioita voivat olla esimerkiksi automaatio, robotiikka, esineiden internet (IoT) ja vaikka 5G. Edellä olevasta listasta voidaan havaita, että automaatioalan ja automaatioammattilaisten rooli koronapandemian jälkeen tulee merkittävästi kasvamaan. Sinä, minä, me voimme omalla toiminnallamme parantaa suomalaisten yritysten tehokkuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Pienillä askelilla varmemmin toimivaan lopputulokseen

Robottien määrä Suomessa ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin merkittävimmissä kilpailijamaissamme. Tämä on huolestuttava kehityssuunta erityisesti, kun verrataan työntekijöiden ja robottien kustannuksia. Robotit ovat halventuneet vuosi vuodelta, kun työntekijöiden kustannukset ovat taasen nousseet. Edullisimmillaan uuden pienen teollisuusrobotin saa ostettua alle 10000 eurolla. Robottien hinta ei todennäköisesti ole ongelman juurisyy vaan jokin muu.  

Olemme usein törmänneet yrityskäynneillä siihen, että yritys haluaa robottisolun, jolla voi tehdä useita eri työvaiheita. Nostetaan esimerkiksi, vaikka konepaja, joka tarvitsee hitsausrobotin mutta haluaa samaan soluun myös plasmaleikkausvarustuksen sekä voiman tunnistuksella jäysteenpoistolaitteiston kasvattaakseen robotin automaattiajoaikaa kuudesta tunnista kahdeksaan päivässä. Samalla robotin investointikustannukset kasvavat kymmenillä prosenteilla ja investointi jää tekemättä. Tämä kehityskulku toistuu useimmiten ensimmäistä robottia hankkivissa yrityksissäVanha KISS-periaate (Keep It Simple and Stupid) on useasti ensimmäisen robottihankinnan onnistumisen kannalta merkittävä. Työntekijöiden positiivinen kokemus ensimmäisestä robotista madaltaa kynnystä seuraaviin robottihankintoihin. Tärkeämpää ensimmäisen robotin osalta on kehityksen oikea suunta ei niinkään sen nopeus. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistama teollisuuden vallankumous on jo meneillään ja suomalaisten yritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan, jotta ne ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessakin. Nyt on aika ottaa myös tuotannon osalta digiloikka sumuun.

Kokeilukulttuurilla rohkeutta kehittämiseen

Suomalaiset yritykset ovat vuosien ja vuosikymmenien edetessä panostaneet kohtalaisen hyvin pääomaa tuotannon laitteisiin, mutta ollaanko samalla muistettu varmistaa, että laitteet myös tuottavat hyötyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla ja jokainen päivä vaatii ”hanskat savessa” ahkerointia tilausten toimittamisessa ja uusien tilausten hankkimisessa, voi jatkuva parantaminen unohtua. Harmittavan usein myös heikentyneessä markkinatilanteessa yritykset unohtavat tuotannon kehittämisen ja keskittävät kaiken energian uusien tilausten hankintaan sekä sopeuttamistoimenpiteiden läpivientiin.  

Tuotannon kehittämisessä kokeilukulttuuri ei ole vielä ottanut yritysmaailmassa riittävän isoja askelia, mutta merkkejä tästä on ilmassa. Markkinoille on tullut entistä enemmän esimerkiksi automaatioyrityksiä, jotka tarjoavat robotteja vuokra- ja kokeilukäyttöön ennen varsinaista investointia. Me Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-laboratoriossa tarjoamme yrityksille mahdollisuuden erilaisten robotiikka- ja automaatiokokeilujen tekemiseen ja sitä kautta vauhditamme tuotannon innovaatioiden läpimenoa. Juuri tällä hetkellä RoboAI-yhteiskäyttölaboratoriossa paneudutaan älykkäisiin käytännön ratkaisuihin, joilla parannetaan konepajojen kustannus- ja energiatehokkuutta. EAKR-rahoitteinen Tehokas konepaja –hankkeessa on mukana monenlaisia, satakuntalaisia konepajoja. 

Vaikka digitalisaatio tuo mukanaan uusia toimintatapojarobotteja ja automaattisia ratkaisuja yrityksen arkeen, on ihminen kuitenkin kaikkein tärkein tekijä. Robotit eivät innovoi eivätkä tuota kehittämisideoita, vaan tekevät rutiininomaisia, ihmiselle tylsiä ja monesti ergonomisesti rasittavia työtehtäviä. Työntekijät ovat kaikkein tärkein voimavara alati kehittyvässä yrityksessä.  

Vieritä ylös